Asensin itselleni palvelimen kotiin vuosien jälkeen – miksi?

Tänä kesänä ostin itselleni uuden lelun: pienen mutta tehokkaan Minisforum MS-A2 -tietokoneen, josta rakensin oman kotipalvelimen. En niinkään siksi, että kaupalliset pilvipalvelut olisivat huonoja – vaan siksi, että halusin ymmärtää paremmin, mitä kaikkea voisin tehdä itse, omassa hallinnassa, ilman jatkuvaa kuukausilaskutusta.

Pyöritin vuosikausia kotona isossa ATX-kotelossa olevaa palvelinta, joka toimi verkkolevynä ja kehityksessä olevien sivustojen kotina. Sittemmin ostin erillisen Synologyn NAS-palvelimen ja sivustojen kehityskin siirtyi pitkälti pilvipalvelimien puolelle.

Nyt kuitenkin tuntui siltä, että järkevimmin pääsen kokeilemaan uusia sovelluksia ja palveluita asentamalla ne omalle koneelle. Asiaa toki helpottaa myös se, että nykyisen valokuitubuumin seurauksena omaankin kotiin tuli vuosi sitten erittäin nopea ja luotettava yhteys – voin siis tarvittaessa tarjota kotipalvelimen palveluita myös julkisen verkon puolelle.

Mitä se kotipalvelin pyörittää?

Ensimmäisenä asensin koneelle Nextcloudin – avoimen lähdekoodin vaihtoehdon Google Drivelle, Dropboxille ja vastaaville. Nextcloud toimii sekä tiedostojen synkkauksen että yksityisyyden kannalta loistavasti: tiedostot pysyvät kotona, mutta käytettävissä kaikilla laitteilla. Synkkaan sinne kuvat, dokumentit ja muut tiedostot puhelimelta ja padilta.

Toinen tärkeä palikka, jota halusin testata, on n8n–automaatiopalvelin, jolla voin rakentaa työnkulkuja ilman että tarvitsee juurikaan kirjoittaa koodia. Esimerkiksi:

  • Poimi sähköpostista kuitti-PDF
  • Lue siitä OCR:llä tiedot haettavaksi tekstiksi ja sisällytä se PDF:ään
  • Siirrä PDF-tiedosto vuosi/kuukausi -hakemistoon, jotta se löytyy myöhemmin helposti

Eli vähän niin kuin Zapier tai relay.app, mutta omassa hallinnassa.

Miksi ihmeessä?

Joku voisi kysyä, miksi nähdä vaivaa, kun saman voisi hoitaa kaupallisilla palveluilla?

Kolme syytä:

  1. Yksityisyys. Haluan tietää, missä datani on ja kuka siihen pääsee käsiksi. Nyt se on kotona – fyysisesti. Toki olen automatisoinut varmuuskopiot tästä palvelimesta ja ne itseasiassa päätyy vielä offsite:lle, mutta se onkin sitten toisen artikkelin aihe.
  2. Oppiminen. On eri asia säätää jotain omassa VPS:ssä kuin oikeasti pyörittää jatkuvasti toimivaa palvelua, joka on osa omaa arkea.
  3. Autonomia. Voin rakentaa juuri sen näköisen ja kokoisen järjestelmän kuin tarvitsen – ilman rajoitteita.

Entä mitä seuraavaksi?

Tulevia suunnitelmia riittää. Haluaisin esimerkiksi:

  • Ottaa käyttöön versionhallinnan konfiguraatioille (esim. Git + Ansible)
  • Rakentaa kaikille kotipalveluilla kattavan monitoroinnin ja tilastojen visualisoinnin
  • Jatkaa kotiautomaatioiden kehittämistä esimerkiksi sähkön kulutuksen ja hinnan seurantaa yms.

Kotipalvelin – ei vain nörteille

Tämä projekti on ollut minulle yllättävän palkitseva. Se on yhdistänyt sopivassa suhteessa teknistä säätöä, käytännön hyötyä ja omistajuuden tunnetta. Jos kotipalvelin kiinnostaa edes vähän – suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ei sen tarvitse olla kallis eikä monimutkainen. Riittää, että haluat tehdä vähän itse. Alkuun pääsee periaatteessa melkein millä vain vanhalla koneen raadolla, joka lojuu nurkissa ilman parempaakaan käyttötarkoitusta.

Etätyö ja tekniikka – mitä onnistunut etäpalaveri vaatii?

Juuri parhaillaan kotimaahankin iskevä virusaalto on saanut lukuisat yritykset suosittelemaan työntekijöilleen kotona pysymistä ja työn siirtämistä etätöiksi.

Näissä suosituksissa tulee myös pitää huoli siitä että työntekijällä on mahdollisuus laadukkaasti hoitaa työtehtänsä kotoa, joka useinkaan ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu työntekoa varten.

Kirjoitin LinkedInin puolella artikkelin tekniikan ja laitteiden näkökulmasta, kuinka kotitoimiston etätyökykyä voi parantaa. Käy lukaisemassa mikäli aihe liippaa läheltä!

Vinkit onnistuneisiin etäpalavereihin (LinkedIn)

WordPress 5.0 ja Gutenberg-editori

WordPress päivittyi hetki sitten viitosversioon. Normaalistihan tämä ei ole mikään uutinen, mutta tämän version mukana vaihtui myös WP:n käyttämä oletuseditori, TinyMCE. Pitkään kehityksessä ollut Gutenberg-editori on ollut jo aiemmin testattavissa pluginin kautta, mutta nyt se siis valtaa maailman WP-asennukset ja vaihtuu oletuseditoriksi.

Mitä uusi editori tuo tullessaan?

Näkyvin muutos uudessa editorissa on tutun työkalurivin poistuminen. Asetukset tehdään jokaiselle otsikolle ja kappaleelle erikseen. Itseasiassa otsikot ja kappaleet ovat nykyään lohkoja, joista varsinainen sivu rakennetaan. Lohkoja voi siirtää eri järjestykseen, muokata ja poistaa tai luoda kokonaan omia lohkotyyppejä. Oletuksena mukana tulee jo toki runsas valikoima lohkotyyppejä tekstille, kuville, media-tiedostoille ja some-palveluille.

Voinko käyttää vanhaa editoria? 

Kyllä vain, vanha editori on edelleen käytettävissä mikäli sivustosi teema ei tue kunnolla Gutenberg-editoria ja/tai haluat pysyä vanhassa. Kannattaa kuitenkin kokeilla uutta editoria ja päättää vasta sitten haluatko edelleen käyttää TinyMCE-editoria.

Lisätietoa

Voit lukea lisää Gutenberg-editorista WP:n tekijöiden oman esittelyn kautta tai katsoa Youtube-videoita aiheesta.

Uusi ulkoasu

Aiempi ulkoasu ehti olla käytössä kymmenkunta vuotta, joten oli korkea aika hieman virkistää ilmettä täälläkin. En varsinaisesti, siis lainkaan, ole graafikko ja päätinkin hyödyntää WordPressin oletusteemaa ulkoasuna. Tämä on hyvä tapa seurata myös WP:n uusimpia ominaisuuksia teemojen suhteen – julkaisun mukana tuleva teema kun pyrkii aina esittelemään uusimmat ominaisuudet kattavasti.